skip to Main Content
Uusilla Ratkaisuilla Kohti Aktiivisempaa Koulupäivää
Hintan koulun oppilaat Tietomaassa

Case: Aktiivisuuskokeilu, Qridi Oy

Oulun Tiedekeskus Tietomaan aulassa on maanantaiaamuna odottavainen tunnelma, kun Hintan koulun 6C-luokan oppilaat istuvat pyöreiden pöytien ääressä. Pian on alkamassa Qridi Oy:n aktiivisuuskokeilun kenttävaihe, josta ohjeita antavat yrityksen pedagoginen johtaja Henri Karjalainen ja Tietomaan opetus- ja ohjelmapalvelusuunnittelija Harri Häll. ”Juosta ei tiloissa saa ja käytetään portaita”, kajahtaa ohjeina ilmaan. Tiedekeskuksen neljännessä kerroksessa on käynnissä ”Parasta aikaa!” 30-vuotisjuhlanäyttely, jossa voi pelata ja testata erilaisia lajeja ja laitteita, kuten salibandyn tarkkuuslaukausta, heittopussia tai vaikka jääkiekkomaalivahtina olemista.

Päivän teema on osa Qridi Oy:n Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen oppilaiden aktivisuuden lisäämiseen tähtäävää kokeilua. Qridin tavoitteena on rakentaa uutta toimintamallia, jossa keskeisenä osana Hintan koulun kanssa yhteiskehitetään yrityksen arviointialustaan uusia tehtäväsisältöjä aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kokeilussa oppilaat myös seuraavat ja arvioivat omaa liikkumistaan Polarin aktiivisuusrannekkeista saatavan tiedon avulla. Tällöin oppilaat voivat itse tarkistaa ovatko he kiihtyvyysanturin mittausten mukaan saavuttaneet päivän aktiivisuussuositukset.

Kokeilun aikana oppilaat asettavat Qridiin itselleen aktiivisuuteen liittyviä tavoitteita tuleville kuukausille. Oppilaat myös keksivät itselleen opettajan johdolla viikoittain suoritettavia aktiivisuuteen liittyviä tehtäviä. Tavoitteet ja tehtävät ovat yleensä pieniä arjen valintoja, esimerkiksi valitsetko portaat hissin sijasta tai valitsetko välitunnilla aktiivisemman leikin. Polarin aktiivisuusrannekkeiden avulla on helppo seurata tehtäväsuoritusten vaikuttavuutta käytännössä.

Kolmannessa kerroksessa Isla, Olivia ja Veera valmistautuvat ottamaan mittaa taidoistaan mäkihyppysimulaattorissa. Tuloksia kirjataan kännykällä Qridin arviointialustaan, johon on luotu päivää varten oma Tietomaa-aiheinen tehtävälista. Vastausten etsiminen ja tulosten kirjaaminen ohjaavat oppilaiden kulkua talossa. Tytöt nyökyttelevät päätänsä kysyttäessä, lisääkö aktiivisuuden seuraaminen omaa liikkumista päivän aikana. ”Jos on 80, niin voi vaikka käydä iltapäivällä lenkillä, että saa 100”, kommentoi Isla aktiivisuusrannekkeen antamaa tietoa tavoitteen saavuttamisessa.

Samaan aikaan alakerrassa Karjalainen ja kuudesluokkalaisten opettaja Maikki Manninen seuraavat tehtäväsuoritusten etenemistä omalta tietokoneelta reaaliajassa, Qridin arviointialustasta. Opettaja näkee, jos jollain oppilaalla tehtäväsuoritukset eivät esimerkiksi etene syystä tai toisesta odotetulla tavalla. Tärkeää on nähdä myös oppilaiden fiilis tehtävää suorittaessa. Opettajalla on reaaliaikaisen tiedon avulla helpompaa kohdentaa tarvittava apu sitä tarvitsevalle riittävän ajoissa. Karjalainen näyttää tietokoneruudultaan, että Qridi rakentaa parhaillaan alustaan yhteyttä Polarin avoimeen rajapintaan. Valmiissa versiossa oppilaat voivat itse seurata omaa aktiivisuustietoaan Qridin sovelluksesta ja nähdä millainen vaikutus aktiivisuuden lisäämisellä ja riittävillä yöunilla on oppimiseen ja omaan vireystilaan koulussa. Myös opettaja näkee halutessaan koko luokan aktiivisuuden ja unen määrän Qridin avulla.

Kokeilun loppuosassa halutaan tarkastella aktiivisuutta kokonaisvaltaisemmin myös muiden taustalla olevien hyvinvointitekijöiden osalta. Koulupäivän aktiivisuuden ja vireystilan pohjana ovat esimerkiksi oikea ravinnonsaanti ja riittävä yöuni. Oppilaat ottavat Qridissä käyttöön uni- ja ravintopäiväkirjat, joiden avulla oppilaat tarkkailevat muun muassa unen määrää ja laatua sekä ruutuaikaa informatiivisten ja innostavien tehtävänantojen avulla. Vieressä kuunteleva Manninen yhtyy Karjalaisen näkemykseen siitä, että aktiivisuuteen liittyy muitakin elementtejä kuin vain liikunta. Hän toivoo, että lapset myös ymmärtävät kuinka tärkeää ravinto on. Osa ei esimerkiksi syö aina aamupalaa, mikä auttamatta vaikuttaa päivän vireystilaan. Karjalainen kertoo, että opettajien johtovastuu on tärkeää, jotta kokeilussa ei tule esimerkiksi ylilyöntejä aktiivisuustavoitteiden asettamisessa tai ylipäätänsä terveellisten elintapojen tavoittelussa. Kaikessa on oltava oikea ja järkevä suhtautuminen, hän korostaa.

Vaikka nopeissa kokeiluissa raporttien kirjoittaminen kaikkine järjestelyineen vie Karjalaisen mukaan aikaa, on se kuitenkin kaikki vaivan väärti. Nopeiden kokeilujen konsepti saa Karjalaiselta kiitosta erityisesti siitä, että sen aikana voi oikeasti kokeilla, keksiä ja kehittää uusia asioita autenttisessa ympäristössä, oikeiden loppukäyttäjien kanssa. Silloin ei tarvitse pohtia asioita vain teoreettisella tasolla toimiston kammioissa.

Seuraavat nopeiden kokeilujen haasteet ovat juuri nyt auki Helsingissä ja Oulussa. Hakuaika molemmissa kaupungeissa jatkuu 7.1.2019 saakka.

Back To Top